PRESSMEDDELANDE 26.11.2008
Henriksson frågar statsministern: Hur tänker regeringen beakta att Europarådets minoritetsspråkskonvention och språklagen följs i regionförvaltningsreformen?
– Ifall landskapet Mellersta Österbotten med Karleby som centralort hänförs norrut mot Uleåborg i den statliga regionförvaltningsreformen, leder det oundvikligen till att den svenskspråkiga befolkningens möjligheter att i praktiken få service på sitt modersmål äventyras, säger riksdagsledamot Anna-Maja Henriksson (sfp).
– Den svenskspråkiga befolkningen i Karleby och Mellersta Österbotten uppgår idag till ca 6.600 personer och tillsammans med den svenskspråkiga befolkningen i Österbotten, som uppgår till ca 90.000 personer, utgör man knappt 40 % av den totalbefolkning som finns inom dagens Österbottens TE-centralområde, säger Henriksson. Ifall en orientering norrut skulle bli statsrådets beslut, skulle det innebära att den svenskspråkiga befolkningen skulle utgöra ca 7.200 personer av sammanlagt ca 440.000, vilket i procent betyder att de svenskspråkigas andel skulle vara bara blygsamma 1,6%, d.v.s. en försvinnande liten del, påpekar Henriksson.
– Ett beslut att hänföra Mellersta Österbotten norrut, skulle betyda att man splittrar den svenskspråkiga befolkningens landsdelsstrukturer, fortsätter hon.
I ett spörsmål i frågan påpekar hon att Finland har godkänt den europeiska stadgan om landsdels- eller minoritetsspråk. I den stadgas att ”parterna skall bygga sin politik, lagstiftning och praxis på respekt för det geografiska området för varje landsdels- eller minoritetsspråk för att trygga att gällande eller ny administrativ indelning inte utgör hinder för främjande av ifrågavarande språk”. Också i språklagen sägs att ”när förvaltning organiseras skall en indelning i sinsemellan förenliga områden eftersträvas så att den finskspråkiga och den svenskspråkiga befolkningens möjligheter att erhålla tjänster på det egna språket tillgodoses enligt lika grunder”, konstaterar Henriksson.
– Planerna inom regionförvaltningsreformen står klart i strid med det Finland förbundit sig till i samband med godkännande av konventionen. Det väcker frågan om regeringens intentioner gällandet det svenska språket i Finland. Därför vill Henriksson veta hur statsministern och regeringen tänkt beakta att Europarådets minoritetsspråkskonvention och språklagen efterföljs i reformen.
LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 26.11.2008
Henriksson kysyy pääministeriltä: Miten hallitus aikoo huomioida Euroopan neuvoston vähemmistökielisopimus-ta ja kielilain noudattamista aluehallintouudistuksessa?
– Jos Keski-Pohjanmaan maakunta, keskuspaikkakuntanaan Kokkola, liitetään kohti pohjoista Oulun aluehallintopiiriin valtion aluehallintouudistuksessa, johtaa tämä varmuudella siihen, että ruotsinkielisen väestön mahdollisuudet käytännössä saada palvelua äidinkielellä vaarannetaan, sanoo kansanedustaja Anna-Maja Henriksson (rkp).
– Ruotsinkielisiä asuu tällä hetkellä Kokkolassa ja Keski-Pohjanmaalla n. 6.600 henkilöä. Yhdessä Pohjanmaan ruotsinkielisen väestön kanssa tämä tekee n. 90.000 henkeä, mikä on noin 40 % Pohjanmaan TE-keskuksen tämänhetkisestä väestöpohjasta, sanoo Henriksson. Jos valtioneuvosto päättää että suuntaus on kohti pohjoista, tämä tarkoittaa että ruotsinkielisiä olisi noin 7.200 henkeä alueella jossa asuu n. 440.000 henkeä. Prosentuaalisesti ruotsinkielisten määrä olisi 1,6 % väestöstä, mikä on häviävän pieni määrä, painottaa Henriksson.
– Henriksson jatkaa, että Keski-Pohjanmaan vieminen kohti pohjoista hajottaisi ruotsinkielisen väestön aluerakenteen.
Henrikssonin tekemässä kirjallisessa kysymyksessä huomautetaan, että Suomi on hyväksynyt alueellisia kieliä ja vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan. Siinä säädetään että ”sopimuspuolten politiikan, lainsäädännön ja käytännön tulee perustua alueellisen kielen tai vähemmistökielen maantieteellistä aluetta kunnioittaen sen varmistamiseksi, että olemassa olevat tai uudet hallinnolliset rajat eivät muodosta estettä kyseisen kielen edistämiselle”. Myös kielilaissa säädetään että ”Hallintoa järjestettäessä tulee pyrkiä yhteensopiviin aluejaotuksiin, joissa turvataan suomen- ja ruotsinkielisen väestön mahdollisuudet saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan”, toteaa Henriksson.
– Aluehallintouudistuksen yhteydessä tehdyt suunnitelmat ovat selvässä ristiriidassa siihen mitä Suomi on hyväksynyt allekirjoittamalla peruskirjan. Tämä herättää kysymyksen Suomen aikomuksista kun on kyse ruotsin kielestä Suomessa. Tästä syystä Henriksson haluaa tietää millä tavalla pääministeri ja hallitus aikovat huomioida Euroopan neuvoston vähemmistökielisopimuksen sekä kielilain noudattamista uudistuksessa.
