Uskottavuutta ihmisoikeuspolitiikkaan

Suomessa kuulee melko usein väitteen, että olemme edelläkävijämaa ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden kunnioittamisessa. Tämä väite pitääkin pääosin paikkansa.

Suomessa kuulee melko usein väitteen, että olemme edelläkävijämaa ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden kunnioittamisessa. Tämä väite pitääkin pääosin paikkansa. Etenkin jos vertaa tilannetta moneen muuhun valtioon, ihmiset joutuvat melko harvoin ihmisoikeusloukkausten uhreiksi ja useimmat viranomaistahot noudattavat syrjintäkiellon periaatetta. Lisäksi meillä on myös tehokkaita oikeussuojakeinoja loukkausten uhreille.

Toisaalta on täysin selvää, että hyvistä pyrkimyksistämme huolimatta kaikki eivät tämän päivän Suomessa ole yhdenvertaisia. Joka päivä monet ihmiset joutuvat kärsimään rasisimista tai muusta ihmisarvoa loukkaavasta menettelystä. Ihmisiä kohdellaan eriarvoisesti pelkästään heidän erilaisuutensa takia.

Esimerkiksi EU:n perusoikeusvirasto on kiinnittänyt huomiota Suomessa asuvien somalialaisten kohteluun. Perusoikeusvirasto toteaa tutkimuksessaan, että somalialaiset joutuvat huomattavan usein rasististen hyökkäysten uhreiksi. Valitettavasti useimmat heistä eivät raportoi näistä tapauksista, mm. siksi, etteivät he usko sen vaikuttavan mihinkään.

Myös perinteisten vähemmistöjen, kuten romanien ja alkuperäiskansa saamelaisten tilanteessa on vielä paljon kehittämistä. Esimerkiksi romaninainen joutuu helposti moniperusteisen syrjinnän kohteeksi, jos hänen käyttämänsä perinteinen asu estää häntä saamasta työpaikkaa.

Me valtiovallan edustajat emme tietenkään voi ottaa suoraa vastuuta kaikista loukkauksista, joihin yksittäiset ihmiset syyllistyvät. Mutta meillä on selkeä vastuu suvaitsevamman ilmapiirin luomisesta, rakenteellisen syrjinnän tunnistamisesta ja turvallisen yhteiskunnan rakentamisesta. Tavoitteena tulee olla Suomi, jossa kaikki ihmiset uskaltavat liikkua vapaasti ja ilmaista mielipiteensä ilman pelkoa.

Yksi tärkeä askel kohti tämän tavoitteen saavuttamista otettiin hallitusneuvotteluissa. Hallitusohjelmassa sovittiin, että vuoden 2011 aikana oikeusministeriön ohjauksessa laaditaan Suomen ensimmäinen ihmisoikeustoimintaohjelma, johon on tarkoitus koota ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta keskeiset tavoitteet. Olennaista ohjelman laatimisessa on, että se valmistellaan avoimesti ja dialogissa kansalaisten ja ihmisoikeusjärjestöjen kanssa. Työn pohjana käytetään mm. jo aikaisemmin laadittuja romanipoliittista ohjelmaa ja vammaispoliittista ohjelmaa sekä valmisteilla olevia saamen kielen elvyttämisohjelmaa ja kansallista kielistrategiaa.

Toinen tärkeä tavoite on eri syrjintäperusteiden – kuten etnisen alkuperän, kielen, vammaisuuden, iän tai seksuaalisen suuntautumisen – asettaminen samanlaisten oikeussuojakeinojen ja seuraamusten piiriin. Toivonkin, että pikimmiten saisimme voimaan uuden yhdenvertaisuuslain, jossa kaikkia syrjintäperusteita kohdellaan samanarvoisesti.

Nyt laadittava kansallinen ihmisoikeustoimintaohjelma luo hyvän pohjan myös kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikkamme uskottavuudelle. Toivonkin, että Suomi yhä useammin sekä kahdenvälisissä suhteissa että kansainvälisillä foorumeilla toimii aktiivisesti ihmisoikeuskysymysten esiintuojana ja että Suomi yhä enenevästi nähdään maana, joka toimii ihmisoikeuspolitiikassa myönteisenä esimerkkinä.