Poikkeuksellinen tilanne vaatii poikkeuksellisia toimia

Henriksson kehysriihestä, jonka painopiste kasvussa ja turvallisuudessa:

Hallitus on tänään saanut päätökseen julkisen Puheetouden suunnitelmaa koskevat neuvottelut SäätyPuheetolla Helsingissä. Tuloksena on laaja paketti, joka vahvistaa Suomen ja suomalaisten turvallisuutta, sekä luo edellytyksiä kasvulle ja vihreälle siirtymälle.

– Venäjän julma, häikäilemätön sota Ukrainaa vastaan ​​vaikuttaa meihin monin eri tavoin. Sota ja muuttunut maailmantilanne leimasivat myös valtionPuheetouden kehysneuvotteluja. Tilanne on nyt aivan toinen kuin, mitä osasimme kuvitella vielä muutama kuukausi sitten, sanoo RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.

– On aivan selvää, että poikkeukselliset olosuhteet vaativat poikkeuksellisia toimia. Siksi hallituksen päätöksissä painopiste on maan puolustuksen vahvistamisessa ja suomalaisten turvallisuudessa. Haluamme myös turvata kasvun edellytykset ja nopeuttaa vihreää siirtymää, Henriksson jatkaa.

Puolustus, valmius ja turvallisuus keskiössä

Muuttunut turvallisuuspoliittinen ympäristö, jonka keskellä Suomi on, edellyttää Suomen puolustuskyvyn vahvistamista pitkällä tähtäimellä. Puolustusvoimille tarvitaan myös nopeasti lisäresursseja sekä lyhyellä että keskipitkällä aikavälillä.

– Venäjän aggression seurauksena meillä on sota Euroopassa. Siltä emme voi ummistaa silmiämme. Meidän on vahvistettava oma puolustustamme ja varmistettava, että olemme valmiita myös kaikkiin skenaarioihin. Siksi nostamme omaa valmiuttamme muun muassa panostamalla riittäviin ja laadukkaisiin puolustusvälineisiin, lisäämällä kertausharjoituksia ja henkilöstöresursseja sekä ylläpitämällä puolustusvoimien toimintakykyä. Pohjimmiltaan kyse on Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta nyt ja tulevaisuudessa, Anna-Maja Henriksson sanoo.

Hallitus tekee myös isoja panostuksia kyberturvallisuuteen, kriittiseen infrastruktuuriin ja muiden viranomaisten resursseihin ja toimintakykyyn hoitaa tehtäviään muuttuneessa turvallisuustilanteessa Euroopassa. Puolustusvoimien lisäksi hallitus vahvistaa erityisesti rajavartiolaitoksen toimintaedellytyksiä.

– Huoltovarmuuden kannalta on keskeistä, että yhteiskuntamme kestää erilaisia ​​ulkoisia uhkia, myös sellaisia, jotka eivät aina ole meille niin näkyviä. Tämän päivän kriisejä on tarkasteltavaaiempaa laajemmasta näkökulmasta kuin aikaisemmin. Siksi joidenkin viranomaisten resursseja lisätään mukaanlukien tietojärjestelmien vahvistamista. Meille on tärkeää, että rajavalvonnalla on modernit ja toimivat välineet, Henriksson sanoo.

Suomen on jatkettava kasvun tiellä

Anna-Maja Henriksson on tyytyväinen siihen, että hallitus päätöksillään tukee kasvun jatkumisen edellytyksiä.

– Suomen työllisyysaste lähenee 75 prosenttia. Suomen on jatkettava kasvun tiellä. jotta enemmän suomalaisia saadaan töihin. Siksi hallituksen päätökset ovat erittäin tärkeitä.

Henriksson iloitsee siitä, että valtion tutkimus- ja kehitysrahoitus on ensi vuonna 350 miljoonaa euroa suurempi kuin viime vuoden budjettikehyksessä. Suomen Akatemian osuus vuonna 2023 on yhteensä 500 milj. euroa. Hallitus päätti myös vuonna 2023 voimaan tulevasta tutkimus- ja kehitystoiminnan verokannustimesta, joka on tarkoitettu pienille ja keskisuurille yrityksille.

– Tutkimus, innovaatio ja kehitys ovat Suomen menestyksen ja kilpailukyvyn perusta. Olen iloinen, että olemme päässeet yhteisymmärrykseen hyvästä  tutkimusrahoituksen tasosta. Suomen Akatemian kokonaisuus on merkittävällä tasolla aikaisempiin vuosiin verrattuna, Anna-Maja Henriksson sanoo.

– Verokannustin on tärkeä osa kokonaisuutta, jonka tarkoitus on kannustaa myös yksityistä sektoria, erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä, investoimaan tutkimukseen ja koulutukseen. Tarvitsemme yksityisen sektorin ja elinkeinoelämän panostuksia, jotta saavutamme tavoitteen, jonka mukaan tutkimuksen, kehityksen ja innovaation rahoitus tulisi olla neljä prosenttia bruttokansantuotteesta, Anna-Maja Henriksson sanoo.

Hallitus kohdistaa myös 50 miljoonaa euroa toisen asteen ammatilliseen koulutukseen.

– Marinin hallitus on hallituskauden aikana päättänyt panostaa kouluun, lapsiin ja nuoriin. Konkreettinen esimerkki on ollut panostus toisen asteen opettajiin. Tämä lisärahoitus oli vaarassa loppua. Hallituksen viimeiselle vuodelle haluamme kuitenkin vielä vahvistaa toisen asteen ammatilliseen koulutuksen rahoitusta 50 miljoonalla eurolla, Henriksson sanoo.

Henriksson on myös erittäin tyytyväinen, että hallitus on sopinut paketista lupa-asioiden käsittelyn nopeuttamiseksi esimerkiksi tuulivoimaa koskevissa asioissa. Tämä on tärkeää Suomeen kohdistuvien investointien edistämiseksi ja vihreän siirtymän nopeuttamiseksi.

– Sujuvat, ennustettavat lupaprosessit ovat keskeisiä, kun yritykset tekevät investointipäätöksiä. Lainsäädäntöä muutetaan siten, että vihreää siirtymään investoinnit saavat määräaikaisen etusijan lupakäsittelyssä. Lisäksi hallintotuomioistuimille ja lupaviranomaisille annetaan lisäresursseja asioiden käsittelyn nopeuttamiseksi.

– Vihreä siirtymä on nyt keskeisessä roolissa. Meidän on katkaistava energiariippuvuus Venäjästä ja samalla vahvistettava Suomen omavaraisuutta ja valmiutta. Emme saa myöskään unohtaa, että vihreä siirtymä on myös suuri mahdollisuus elinkeinoelämälle ja tärkeä osa ilmastonmuutoksen hillitsemistä.

Aikaistettu indeksitarkistus

Hallitus huolehtii myös sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta aikaistamalla sosiaaliturvaetuuksien indeksitarkistusta (KEL-indeksi) siten, että sitä ehdään jo tulevan vuoden aikana, viimeistään 1.8 2023. Tällä pyritään kompensoimaan lisääntyneitä elinkustannuksia, jotka ovat syntyneet seurauksena Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.

– Inflaatio on ollut nousussa ja sen voidaan odottaa pysyvän korkealla tasolla vielä jonkin aikaa. Tällaisessa tilanteessa on tärkeää varmistaa, että pienituloisimpien ostovoima säilyy, Henriksson sanoo.

Pakolaiset Ukrainasta

Kehysriihineuvottelujen yhteydessä hallitus sopi myös varmistavansa tarvittavan rahoituksen, jotta ukrainalaisten pakolaisten kotouttaminen kuntiin toimisi mahdollisimman sujuvasti. Lisäksi kunnille ohjataan lisäresursseja, jotta ukrainalaisilla alle kouluikäisillä lapsilla on mahdollisuus päivähoitoon myös tilanteissa, joissa vanhemmat eivät ole töissä tai opiskele.

– On tärkeää, että kunnat uskaltavat antaa resursseja ukrainalaisten pakolaisten vastaanottoon ja kotouttamiseen myös paikkakunnilla, joilla ei ole vastaanottokeskusta. Hallituksen viesti on selvä. Kuntien kustannuksia korvataan, Henriksson lopettaa.