Henriksson kysyy pääministeriltä: Miten hallitus aikoo huomioida Euroopan neuvoston vähemmistökielisopimus-ta ja kielilain noudattamista aluehallintouudistuksessa?
Jos Keski-Pohjanmaan maakunta, keskuspaikkakuntanaan Kokkola, liitetään kohti pohjoista Oulun aluehallintopiiriin valtion aluehallintouudistuksessa, johtaa tämä varmuudella siihen, että ruotsinkielisen väestön mahdollisuudet käytännössä saada palvelua äidinkielellä vaarannetaan, sanoo kansanedustaja Anna-Maja Henriksson (rkp).
– Ruotsinkielisiä asuu tällä hetkellä Kokkolassa ja Keski-Pohjanmaalla n. 6.600 henkilöä. Yhdessä Pohjanmaan ruotsinkielisen väestön kanssa tämä tekee n. 90.000 henkeä, mikä on noin 40 % Pohjanmaan TE-keskuksen tämänhetkisestä väestöpohjasta, sanoo Henriksson. Jos valtioneuvosto päättää että suuntaus on kohti pohjoista, tämä tarkoittaa että ruotsinkielisiä olisi noin 7.200 henkeä alueella jossa asuu n. 440.000 henkeä. Prosentuaalisesti ruotsinkielisten määrä olisi 1,6 % väestöstä, mikä on häviävän pieni määrä, painottaa Henriksson.
– Henriksson jatkaa, että Keski-Pohjanmaan vieminen kohti pohjoista hajottaisi ruotsinkielisen väestön aluerakenteen.
Henrikssonin tekemässä kirjallisessa kysymyksessä huomautetaan, että Suomi on hyväksynyt alueellisia kieliä ja vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan. Siinä säädetään että ”sopimuspuolten politiikan, lainsäädännön ja käytännön tulee perustua alueellisen kielen tai vähemmistökielen maantieteellistä aluetta kunnioittaen sen varmistamiseksi, että olemassa olevat tai uudet hallinnolliset rajat eivät muodosta estettä kyseisen kielen edistämiselle”. Myös kielilaissa säädetään että ”Hallintoa järjestettäessä tulee pyrkiä yhteensopiviin aluejaotuksiin, joissa turvataan suomen- ja ruotsinkielisen väestön mahdollisuudet saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan”, toteaa Henriksson.
– Aluehallintouudistuksen yhteydessä tehdyt suunnitelmat ovat selvässä ristiriidassa siihen mitä Suomi on hyväksynyt allekirjoittamalla peruskirjan. Tämä herättää kysymyksen Suomen aikomuksista kun on kyse ruotsin kielestä Suomessa. Tästä syystä Henriksson haluaa tietää millä tavalla pääministeri ja hallitus aikovat huomioida Euroopan neuvoston vähemmistökielisopimuksen sekä kielilain noudattamista uudistuksessa.
