Aluehallintouudistuksessa eletään juuri nyt hiljaisia mutta tärkeitä hetkiä. Ehdotus hallituksen esitykseksi asiassa on lähtenyt laajalle lausuntokierrokselle.
Aluehallintouudistuksessa eletään juuri nyt hiljaisia mutta tärkeitä hetkiä. Ehdotus hallituksen esitykseksi asiassa on lähtenyt laajalle lausuntokierrokselle. Lausunnoissa pyydetään arvioimaan myös sitä vaihtoehtoa, että Keski-Pohjanmaa sijoittuisi samaan alueeseen Pohjanmaan kanssa. Lausunnonantajilla, joihin kuuluvat mm. Työ- ja elinkeinokeskukset, ympäristökeskukset, tiepiirit, työsuojelupiirit, metsäkeskukset, EK, Suomen Yrittäjät, Keskuskauppakamari, kunnat ja maakuntien liitot, on nyt mahdollisuus vaikuttaa asiaan. Näin ollen viimeistä sanaa Keski-Pohjanmaan ja Kokkolan suuntatutumisasiassa ei ole vielä sanottu.
Elinkeinoelämän äänen tulisi tässä asiassa kuulla. Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Bengt Jansson on moneen kertaan lausunut, että valtaosa Kokkolan seudun ja Pohjanmaan yrittäjistä ovat eteläisen suuntautumisen kannalla. Nyt yrittäjien olisi syytä itse myös näyttää, että näin on. Rajan luominen Pietarsaaren seudun ja Kokkolan seudun välille aiheuttaisi byrokraattisia ongelmia monelle yritykselle. Tämä voisi ilmetä esim. yrityksen hakiessa Finnveralta rahoitusta, koska Finn-veran Vaasan aluekonttori, joka tänä päivänä palvelee kokkolalaisia, vaihtuisi Oulun Finnveraan. Näin ollen myös ne henkilöt, jotka tuntevat seudun yritykset vaihtuisivat. Tämä vain pienenä esimerkkinä.
Kun uudistuksia lähdetään tekemään, päämääränä pitää olla järjestelmän parantaminen suhteessa vanhaan. En ole vielä saanut vastausta siihen kysymykseen asiaa valmistelevalta ministeriltä, millä tavalla Keski-Pohjanmaan liittäminen yhteen Oulun seudun ja Kajaanin seudun kanssa samaan yhteistoiminta-alueeseen parantaisi tilannetta suhteessa vallitsevaan.
Pendelöinti, siis työmatkailu Kokkolan ja Pietarsaaren seudun välillä, on yleistä. Koulutusyhteistyötä meidän seuduilla on paljon, niin ammattikoulu- kuin ammattikorkeakoulupuolella. Sen lisäksi Kokkolalla ja Pietarsaarella on yhteinen pelastusalue ja nyt vuodenvaihteesta lähtien myös yhteinen poliisipiiri. On perusteltua myös kysyä miten näiden ohjaaminen onnistuisi tulevaisuudessa kahdesta eri ”Allusta” käsin, Vaasasta ja Oulusta?
On myös ollut surullista seurata keskustelua, jossa varsinkin keskusPuheetaisten suusta on saanut kuulla, että tällä operaatiolla ”pelastetaan” Keski-Pohjanmaan keskussairaalaa. Sairaalan tulevalla kohPuheetolla ei nimittäin ole mitään tekemistä tämän aluehallintouudistuksen kanssa. Mutta totta kai, se on argumentti jota voidaan käyttää ”hämäys”argumenttina, koska se tietenkin kuulostaa hyvältä. Rehellisyys tässäkin asiassa olisi kuitenkin paikallaan. Ehdotus uudeksi terveydenhuoltolaiksi läh-tee siitä, että tulevaisuudessa sairaanhoitopiirin väkiluvun pitäisi olla vähintään 150.000 asukasta. Eli mitä todennäköisimmin keskussairaalan status tulee olemaan riippuvainen tästä asukaslukumäärästä. Se asia ei ratkea pohjoiseen suuntautumisella.
Pääministeri Vanhanen kertoo olevansa myös huolissaan maan kaksikielisyydestä, ja siitä että palvelut myös tulevaisuudessa pystytään käytännössä antamaan molemmilla kotimaisilla kielillä. Sekin pitäisi nyt näkyä paitsi sanoissa, niin myös teoissa. Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa kuuluvat luonnollisesti samaan yhteistoiminta-alueeseen. Näin se vain on. Historiakin puhuu myös vahvasti sen puolesta. Voisiko joku kertoa, mikä puhuu pohjoisen suuntautumisen puolesta ihan ”oikeesti”?
Anna-Maja Henriksson
