Keskiviikkona eduskunnassa käytiin noin neljän tunnin mittainen keskustelu ihmisoikeuksista. Näiden tuntien aikana kuulimme mielipiteitä aiheista, jotka todellakin ulottuivat laidasta laitaan.
Valtioneuvoston ihmisoikeusselontekokeskustelussa esitin oman toimialani puolesta kansallista toimintaa ja EU-asioita koskevia osuuksia, jotka on oikeusministeriössä valmisteltu. Selonteossa on ensimmäistä kertaa onnistuttu yhdistämään eri aiheiden käsittelyssä Suomen kansainvälistä ihmisoikeuspolitiikkaa ja oikeuksien toteutumista Suomessa koskevia asioita. Tämä on mielestäni iso edistysaskel. Kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa turvatut oikeudet toteutuvat nimittäin ensisijaisesti juuri kansallisella tasolla.
Suomi edistää perus- ja ihmisoikeuksia myös EU:ssa. Voimme olla erittäin ylpeitä siitä, että Suomi ajaa EU:n perusoikeusulottuvuuden vahvistamista. Muistutamme aina tilaisuuden tullessa siitä, että oikeusvaltioperiaate on toteuduttava kaikissa jäsenvaltioissa. Siksi EU:n mahdollisimman nopea liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen olisi tärkeä askel eteenpäin. Myös EU:n perusoikeusviraston mandaatin laajentaminen kattamaan koko unionin toimiala on Suomelle ollut keskeinen tavoite. Maan, joka kansainvälisesti pitää oikeusvaltionperiaatteen lippua korkealla, on myös itse elettävä niin kuin se haluaa muiden elävän.
Tämän ihmisoikeusselonteon valmistelua varten teetettiin selvitys seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeuksien toteutumisesta Suomessa. Selvitys toi valitettavasti esille useita epäkohtia. Tiedämme, että syrjintä saattaa alkaa usein jo kouluvuosina ja voi jopa estää ihmisiä toteuttamasta oikeuksiaan täysimääräisesti esimerkiksi työelämässä. Näin ei sivistysvaltiossa saisi olla 2010-luvulla! Vaikka tämän kauden hallitus onkin ryhtynyt useisiin lainsäädäntötoimiin tilanteen parantamiseksi, Suomi ei silti tällä hetkellä esiinny mitenkään edukseen kansainvälisissä vertailuissa.
Suomi on saanut useita suosituksia kansainvälisiltä ihmisoikeussopimusvalvontaelimiltä siitä, että meidän on voimakkaammin torjuttava rasistista ja muuta vihapuhetta. Siksi valtioneuvosto on omassa toiminnassaan sitoutunut nollatoleranssiin vihapuhetta kohtaan. Tämä on mielestäni erittäin tärkeää. Useat tutkimukset ja muut lähteet osoittavat rasistisen ja muukalaisvihamielisen viestinnän voimistuneen vaarallisesti. Siihen on sanottava jyrkkä ei!
Puheetoudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet, kuten oikeus välttämättömään toimeentuloon tai maksuttomaan perusopetukseen, vaikuttavat hyvin konkreettisesti myös suomalaisten elämään. Emme aina vain tunnista, että köyhyydessä, syrjäytymisessä tai pääsyssä erilaisiin palveluihin on kyse myös perus- ja ihmisoikeuksista. Nämä oikeudet on oltava kunnallisten päättäjien muistissa, koska ne toteutuvat usein myös paikallistasolla ja kunnissa.
Suomessa monet perus- ja ihmisoikeusasiat ovat hyvällä tolalla, mutta tiedämme, että monta asiaa vaatii vielä työstämistä. Meillä ei ole varaa sulkea silmiämme kansallisilta ongelmiltamme ja näiden asioiden edistämiseksi tarvitaan koko yhteiskunnan panos. Meillä on mielestäni tämän lisäksi erittäin iso vastuu siitä, millä tavalla puhumme ihmisoikeuksista kansainvälisillä areenoilla. Minä haluan olla aktiivisesti mukana edistämässä esimerkeiksi lasten, tyttöjen ja naisten oikeuksia kolmansissa maissa. Naisten asema yhteiskunnassa ja vähemmistöjen kunnioittaminen ovat tärkeitä yhteiskunnan sivistyksen tason mittareita. Ja Suomen on maailmalla pidettävä sivistysvaltion lippua korkealla!
Anna-Maja Henriksson
Oikeusministeri (RKP)
