Europarlamentaarikko, Renew Europen varapuheenjohtaja Anna-Maja Henrikssonin (RKP) puhe Chydenius-seminaarissa Kokkolassa perjantaina 26.6.2026
Muutosvarauksin / Talat ord gäller
Arvoisat seminaariosallistujat, hyvät ystävät, bästa seminariedeltagare och vänner,
Terveisiä Brysselistä! On suuri ilo olla Kokkolassa tänään ja osallistua tähän tärkeään seminaariin. Kuten todettua, maailman ensimmäinen julkisuuslaki täyttää tänä vuonna 260 vuotta. Tästä saamme luonnollisesti kiittää eritoten Anders Chydeniusta, joka oli vuonna 1766 Ruotsin valtiopäivillä säädetyn painovapausasetuksen taustalla.
Chydenius oli edellä aikaansa, mutta en usko, että hänkään olisi voinut aavistaa, millaisessa mediaympäristössä tulisimme elämään vuonna 2026. Tulen tänään puhumaan maailmanpoliittisesta tilanteesta ja erityisesti demokratian ja lehdistönvapauden tilasta Euroopassa.
Det är en stor glädje för mig att delta i Chydenius-seminariet här i Karleby idag. Tryckfrihetsförordningen från 1766 firar i år 260 år, och på sin tid var den världens mest liberala. Anders Chydenius satte med sitt arbete för yttrandefrihet, frihandel och liberala värderingar avtryck som syns i vårt samhälle ännu idag.
Hyvät ystävät, bästa vänner,
Elämme erittäin epävarmassa maailmassa. Maailma on muutoksessa, ja kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää sellaisena kuin olemme tottuneet sen näkemään, haastetaan – oikeastaan sitä ei ole enää olemassa.
Todellisuus tänään on, että noin kolme neljäsosaa maailman väestöstä elää maissa, joissa on autoritaarinen hallinto. On syytä huomata, että maailmassa on vähemmän demokratioita kuin itsevaltaisesti johdettuja maita. Nämä tilastotiedot osoittavat, että demokratiaa eli kansanvaltaa ei voi pitää itsestäänselvyytenä – ei maailmassa, mutta ei Euroopassa tai Suomessakaan.
Tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa demokratiaa haastetaankin monella eri tavalla ja monesta eri suunnasta. Ensinnäkin tämä tapahtuu ulkoisen uhan muodossa, jopa sotilaallisen voimankäytön kautta. Toiseksi taustalla voi olla ulkoista vaikuttamista jossain muussa muodossa, jossa kolmas taho haluaa vaikuttaa jonkin maan kehitykseen ja suuntaan. Kolmanneksi kyse voi olla maan sisäisestä jakautumisesta.
Venäjän brutaali hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on valitettavan hyvä esimerkki ulkoisesta uhasta. Venäjä käy sotaa Ukrainassa jo viidettä vuotta eikä ole halukas oikeisiin rauhanneuvotteluihin. Samalla rajanaapurimme Venäjä on myös esimerkki valtiosta, jossa eriäviä mielipiteitä sisäpolitiikassakaan ei kestetä, eikä suvaita.
Valko-Venäjän tilanne huolestuttaa yhtä lailla. Viime täysistuntoviikolla Andrzej Poczobut vieraili Euroopan parlamentissa. Hän on toimittaja, joka on taistellut sananvapauden ja demokratian puolesta Valko-Venäjällä, ja joka huhtikuussa vihdoin vapautettiin vankeudesta. Hänen tapauksensa on vain yksi esimerkki siitä, miten kriittisiä ääniä yritetään hiljentää. Vuonna 2025 hänelle myönnettiin mielipiteenvapauden Saharov-palkinto, joka on EU:n merkittävin kunnianosoitus ihmisoikeuspuolustajien työlle.
Tänä päivänä demokratia ei kuitenkaan ole uhattuna ainoastaan idässä tai kauempana Suomesta. Olen erittäin huolissani demokratiakehityksestä, tai tarkemmin ilmaistuna demokratiatakapakista liittolaismaassamme Yhdysvalloissa. On surullista nähdä, kuinka nopeasti luottamusta instituutioita kohtaan on onnistuttu nakertamaan. Esimerkiksi Demokratian monimuotoisuusinstituutin (V-Dem) raportissa arvioidaan, että demokratian taso Yhdysvalloissa on pudonnut samalle tasolle kuin millä se oli vuonna 1965. Myös Toimittajat ilman rajoja -järjestön (RSF) tänä vuonna julkaisemassa lehdistönvapausindeksissä Yhdysvallat on pudonnut seitsemän sijaa. Voidaan siis sanoa, että demokraattisen valtion rakentaminen voi kestää vuosikymmeniä, mutta sen alasajo voi olla huomattavasti nopeampaa.
Myös Euroopan unionissa näemme yhä suurempia uhkia demokratialle ja oikeusvaltiolle. Romanian presidentinvaaleissa syksyllä 2024 muun muassa sosiaalisen median valetilien ja bottien avulla pyrittiin merkittävällä tavalla vaikuttamaan vaalitulokseen. Lisäksi oikeusvaltiokehitys esimerkiksi Slovakiassa huolestuttaa. Pisimmälle tämä huono kehitys on viime vuosina mennyt Unkarissa. Viktor Orbán ehti 16 vuoden aikana vallassa viemään Unkaria suuntaan, joka yhä enemmän muistutti autoritaarista valtiota.
Unkarin tapaus osoittaa kuitenkin myös sen, että kehitys voi olla mahdollista kääntää. Péter Magyarin Tisza-puolueen voitto parlamenttivaaleissa aiemmin tänä keväänä oli myös meille Euroopan parlamentissa voimaannuttava tulos. Orbánin aikana tehtyjen oikeusvaltiota ja lehdistönvapautta vakavasti heikentäneiden muutosten korjaaminen vaatii kuitenkin aikaa, ja uuden hallinnon onkin nyt osoitettava olevansa tosissaan uudistusten suhteen. Ensiaskel oikeaan suuntaan oli, että EU pystyi etenemään Ukrainalle annettavan 90 miljardin euron lainan suhteen.
Hyvät kuulijat,
Suomalaisten luottamus mediaan on yhä kansainvälisessä vertailussa korkealla tasolla, ja olemmehan jo usean vuoden ajan olleet maailman onnellisin kansa. Samalla on todettava, että meilläkin on haasteita. Lehdistönvapausindeksissä Suomi sijoittuu kuudenneksi. Maailmanlaajuisessa vertailussa tämä on edelleen erittäin hyvä sijoitus, mutta valitettavasti kehitys on ollut laskeva. Kuten todettua, mitään ei voi pitää itsestään selvänä.
Hyvät ystävät,
Demokratiaa haastavat monet ilmiöt yhteiskunnassamme. Vastakkainasettelua lietsotaan varsinkin populistipuolueiden sunnasta, ja polarisaatiokehitys jatkuu. Tämä johtaa siihen, että luottamus instituutioihin ja lehdistöön heikkenee. On selvää, että digitaalisella kehityksellä ja erityisesti sosiaalisen median alustoilla on kaikessa tässä keskeinen rooli.
Positiivisesta näkökulmasta alustat ovat antaneet uuden kanavan osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun, mikä itsessään on demokratian kannalta tärkeää. Samalla on kuitenkin ilmennyt uusia haasteita. Algoritmiperustaisuus johtaa siihen, että keskustelu kapenee, kun jokainen elää omassa kuplassaan samanmielisten kanssa. Alustoilla on myös ollut merkittävä vaikutus perinteisen median toimintaan. Poliittiset äärilaidat, erityisesti laitaoikeisto ja äärioikeisto, ovat kunnostautuneet sosiaalisen median alustojen hyödyntämisessä oman viestinsä esille tuomisessa, valitettavan usein myös kyseenalaisella tavalla.
Voidaankin sanoa, että digitaalinen kehitys ja some-alustat ovat sekä mahdollisuus että uhka. Digitaalisen muutoksen ohella – ja sen vuoksi – valta ja demokratia on ison murroksen kohteena. Siksi tarvitaan kriittistä ajattelua ja keskustelua näistä ilmiöistä, ja myös sääntelyä.
Hyvät ystävät,
EU-tasolla sääntelyä onkin viimeisen vuosikymmenen aikana kehitetty. Eurooppalaisella medianvapaussäädöksellä on luotu uusia yhteisiä sääntöjä, joilla pyritään suojelemaan tiedotusvälineiden moniarvoisuutta ja riippumattomuutta. Digipalvelusäädöksellä eli DSA:lla on velvoitettu suuret alustayhtiöt, kuten esimerkiksi Meta ja TikTok, vähentämään järjestelmäriskejä demokratialle ja tiedotusvälineiden vapaudelle. SLAPP-direktiivillä pyritään suojaamaan erityisesti toimittajia ilmeisen perusteettomilta vaatimuksilta tai väärinkäyttöön perustuvilta oikeudenkäynneiltä, ja direktiivi onkin hiljattain pantu täytäntöön Suomessa.
Työtä kuitenkin edelleen riittää. Viime vuoden loppupuolella Euroopan komissio esitteli eurooppalaisen demokratian kilven. Se sisältää laajan joukon toimenpiteitä demokratioiden vahvistamiseksi ja suojelemiseksi, ja erityisesti ulkoisen vaikuttamisen, hybridiuhkien ja disinformaation torjumiseksi. Yksi keskeinen osa koskee myös vapaiden ja riippumattomien tiedotusvälineiden selviytymiskyvyn vahvistamista.
Aiemmin tällä viikolla valiokunnassa äänestettiin Euroopan parlamentin ehdotuksista demokratiakilven kehittämiseksi. Parlamentti korostaa raportissaan tarvetta rahoitukselle lehdistönvapauden vahvistamiseksi sekä tarvetta medialukutaito-ohjelmille, joissa huomioidaan myös tekoälyllä luotujen sisältöjen tunnistaminen, erityisesti alaikäisille. Raportissa esitetään myös harkittavaksi mahdollisuus eurooppalaisen suojelustatuksen perustamiseen tutkiville toimittajille.
Tässä haluan myös nostaa esille uuden informaatiotekniikan ja tekoälyn tuomia ikäviä seurauksia tasa-arvonäkökulmasta. Olen itse hyvin huolissani siitä, millainen vaikutus naisiin kohdistuvalla väkivallalla ja häirinnällä on demokratian toteutumiseen. Naisiin kohdistuva häirintä ei nimittäin katoa digitaalisessa maailmassa, vaan se kasvaa. Tekoälyä käytetään työkaluna, jonka avulla voidaan pelotella, vaientaa ja vahingoittaa naisia.
Niin kutsutut deepfake-kuvat ja -videot, eli syväväärennykset, ovat tästä tyypillinen esimerkki. Aiemmin keväällä Yle uutisoi siitä, että tekoälytyökaluja on käytetty alastonkuvien luomiseen useista suomalaisista julkisissa asemissa olevista naisista ja niiden levittämiseen verkossa. Suomessa tekoälyllä tuotettujen alastonkuvien levittäminen ilman henkilön suostumusta kriminalisoitiin jo oikeusministerinä läpi viemäni seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistuksessa, joka astui voimaan vuonna 2023. Viime viikolla hyväksyimme täysistunnossa Strasbourgissa muutokset EU:n tekoälysäädökseen, joilla kielletään deepfake-alastonkuvia luovat sovellukset. Tämä oli merkittävä saavutus, mutta samalla osoitus siitä, että sääntely laahaa aina jossain määrin teknologisen kehityksen perässä.
Hyvät ystävät,
Vaikka sääntelyä tarvitaan, sillä ei ratkaista kaikkea. Entisenä opetusministerinä näen, että koulutus on tärkeimpiä työkaluja demokratian ylläpitämisessä. Medialukutaito, kriittisen ajattelun kehittäminen ja disinformaation tunnistaminen ovat yksi tärkeimmistä taidoista nyky-yhteiskunnassamme. Sillä luomme myös resilienssiä, jolla pärjäämme hybridisodankäynnissäkin.
Bästa vänner,
Det är viktigt att varje barn redan i ung ålder lär sig hur demokrati fungerar, varför det är viktigt att alla får vara med och påverka samt utvecklar kritiskt tänkande. Demokratiskolan som Anders Chydenius prästgårdsförening har startat är ett utmärkt exempel på hur det är möjligt att kombinera kulturarvspedagogik med demokratifostran – också över språkgränserna.
Bästa vänner,
I ett demokratiskt samhälle är yttrandefriheten en av grundpelarna för en fungerande demokrati, och vi har orsak att vara stolta över att Finland tillsammans med Sverige gått i spetsen för yttrande- och tryckfriheten. Därför borde vi också kunna gå i spetsen för att dessa rättigheter inte missbrukas.
Sananvapautta on syytä puolustaa ja vaalia jatkossakin. Jokaisella on oltava oikeus ilmaista mielipiteensä. Samalla sananvapauteen kuuluu myös vastuu. Poliittisessa retoriikassa jokaisen vastuullisen poliitikon tulisi miettiä, kuinka omalla tavallaan voisi olla mukana luomassa parempaa keskustelukulttuuria. Vihaa, rasismia ja vainoa on pystyttävä torjumaan. Ääriajattelijoiden ei tule olla mahdollista piiloutua sananvapauden taakse levittääkseen rasismia ja vihapuhetta, eikä sananvapauttaan käyttämällä saa rajoittaa toisen oikeutta ilmaista mielipidettään.
Oma ilmiönsä on myös maalittaminen, ja siihen on suhtauduttava erittäin vakavasti. Se vaarantaa demokraattisen oikeusvaltion ja yhteiskunnan toimivuutta sekä loukkaa kohdehenkilöiden perus- ja ihmisoikeuksia. Maalittamisessa on kyse häirinnästä, jossa yllytetään hyökkäämään henkilön kimppuun esimerkiksi vihapuheen, mustamaalaamisen tai yksityistietojen levittämisen kautta, ja jolla pyritään vaikuttamaan henkilön taustalla olevan organisaation toimintaan. Maalittaminen koskettaa laajasti erilaisia henkilöryhmiä, kuten viranomaisia, tuomareita ja syyttäjiä, politiikassa tai muussa yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa mukana olevia, toimittajia sekä tieteen ja taiteen harjoittajia.
Viime hallituskaudella muutimme minun johdollani laittoman uhkauksen virallisen syytteen alaiseksi, mikä oli tärkeää demokratian suojelemiseksi. Oikeusministeriössä selvitettiin myös, tarvittaisiinko muutoksia rikoslainsäädäntöön juuri maalittamisen torjumiseksi. Todettakoon, että arvioinnin perusteella maalittamisen säätämiselle erikseen rangaistavaksi löytyisi perusteita. Valitettavasti viime hallitusneuvotteluissa erilliskriminalisoinnille ei kuitenkaan löytynyt tukea.
Oma kantani ei ole muuttunut. Mielestäni maalittamisen säätäminen erikseen rangaistavaksi olisi perusteltua. Toivonkin, että yhteiskunnallinen keskustelu tästä jatkuu, sillä maalittamiseen on voitava puuttua nykyistä tehokkaammin. Katson, että seuraavan hallituksen on tähän puututtava.
Hyvät ystävät,
Vaikka maailmanpoliittinen tilanne luonnollisesti huolestuttaa monia meistä, me tulemme pärjäämään. Suomi on monien muiden maiden silmissä esimerkillinen varautumisessa ja resilienssissä. Niin meidän tulee olla jatkossakin. Päättäväisellä toiminnalla ja yhteistyöllä EU:n, Naton ja jäsenvaltioiden välillä me olemme vahvoja. Euroopan parlamentissa tärkein tehtävämme on nyt pitää yhtä sekä puolustaa arvojamme, demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksia.
Maailmanpoliittinen tilanne tarkoittaa ihan konkreettisesti, että meidän on syytä vahvistaa Eurooppaa. On täysin selvää, että Euroopan on otettava enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan ja vähennettävä riippuvuuttaan muista. Turvallisuus ja yhteiskunnan resilienssi ei kuitenkaan rajoitu sotilaalliseen maanpuolustukseen, vaan demokratia, lehdistönvapaus, oikeusvaltio ja koulutus ovat kaikki turvallisuuden peruspilareita, kuten myös ruokaturvallisuus on. Tänä päivänä meidän on lisäksi vahvistettava digitaalista suvereniteettiamme – myös pilvipalvelujen suhteen. Yhteiskunnan kriittiset toiminnot on pystyttävä turvaamaan kaikissa tilanteissa.
Ett tryggt och säkert Europa och Finland kräver satsningar på militärt försvar men också på demokrati, rättsstat och pressfrihet. Genom ett tätt samarbete mellan EU, medlemsländerna och den lokala nivån kan vi se till att vårt samhälle förblir stabilt oberoende av de vindar som blåser i världspolitiken. Det gäller att inte vara naiva, utan jobba målmedvetet, stabilt och inkluderande.
I år firar vi tryckfrihetsförordningens 260-årsjubileum. Förhoppningsvis kan vi också om 260 år glädjas över pressfrihet, öppenhet och demokrati både i Finland och i hela Europa.
Kiitos – tack.
