Tapaninpäivän myrsky osoitti meille, miten haavoittuvainen moderni yhteiskuntamme on luonnonvoimien edessä.
Tapaninpäivän myrsky osoitti meille, miten haavoittuvainen moderni yhteiskuntamme on luonnonvoimien edessä. Häiriöt sähkönjakelussa sekä tietoliikenne- ja puhelinyhteyksissä pimensivät satojatuhansia koteja ja lamaannuttivat viestiyhteydet osissa maata. Oikeushallinnon alalla myrsky tuntui selvimmin Käyrän vankilassa Länsi-Suomessa, jossa henkilökunta ja vangit joutuivat usean päivän ajan pärjäämään ilman sähköä ja jonkin aikaa myös vailla lämmitystä. Ilmassa oli kaiken kaikkiaan suuremmankin katastrofin aineksia, mutta onneksi sää oli leuto ja pahemmilta paleltumisvahingoilta vältyttiin. Nyt on kuitenkin hyvä istua alas ja miettiä mihin toimenpiteisiin meidän tulee ryhtyä, jotta kriisivalmiutemme olisi parempi seuraavan myrskyn kohdatessa.
On myös huolehdittava siitä, että VIRVE (Suomen viranomaisradioverkko) toimii moitteettomasti olosuhteessa kuin olosuhteessa. Sehän on koko järjestelmän päätarkoitus. Ihmisten on voitava luottaa siihen, että viranomaisten välinen tieto kulkee ja, että apua on saatavilla, kun sitä tarvitaan.
Asiantuntijat varoittavat sekoittamasta ilmastonmuutosta sään vaihtelevuuteen. Kuitenkaan emme voi sulkea pois ilmaston muuttumista. Maailmanlaajuisesti mahdollisista ilmaston lämpenemisestä, merenpinnan noususta ja aavikoitumisesta voi olla odotettavissa enemmän vahinkoa kuin hyötyä. Erityisesti kehittyvässä maailmassa ilmastonmuutos aiheuttaa mitä todennäköisimmin suuria inhimillisiä kärsimyksiä. Pahin skenaario on, että miljoonia ihmisiä uhkaa pakkomuutto pois kotiseuduiltaan. Köyhtyvät ja elinkelvottomiksi muuttuvat alueet voivat myös aiheuttaa uusia aseellisia konflikteja. Suomessa, jossa yhä enenevässä määrin pyritään profiloitumaan kriisinvälityksen ja -hallinnan edelläkävijämaana, meidän on syytä analysoida kriisinhallintatarpeita myös ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Kansainvälisten kriisien torjunnassa tarvitsemme laajan perspektiivin ja pitkälle ulottuvan lähestymistavan.
Näin uuden vuoden alla on hyvä katsoa eteenpäin, tulevaan. Heti vuoden alussa, 22. tammikuuta, valitsemme Suomelle kahdennentoista presidentin. Mielestäni meillä kaikilla, riippumatta siitä tuleeko oma ehdokkaamme lopulta valituksi vai ei, on syytä yhdessä iloita demokraattisesta järjestelmästämme, joka on tuonut meille niin paljon vaurautta ja vakautta. Meidän ei tarvitse katsoa kauas todetaksemme, että valitettavan monella ihmisellä ei vieläkään ole mahdollisuutta osallistua ja aidosti vaikuttaa oman yhteiskuntansa päätöksentekoon. Meidän on hyvä välillä myös muistuttaa itseämme siitä, että yhteisen Eurooppamme ehkä tärkein hyve on rauhan ja solidaarisuuden edistäminen. Keskellä Puheetouskriisiä on hyvä tiedostaa, että tuon saavutuksen puolesta on syytä ponnistella. Näillä ajatuksilla toivotan kaikille lukijoille onnellista uutta vuotta 2012.
