Viikko sitten otettiin tärkeä askel harmaan talouden torjumiseksi. Silloin hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksenä hallituksen toimintaohjelma harmaan talouden ja talousrikollisuuden vähentämiseksi vuosina 2012-2015. Harmaan talouden torjunta kuuluu hallituksen kärkihankkeisiin. Ohjelman ydin on talousrikollisuuden torjunnassa ja samalla rehelliseen yrittäjyyteen kannustamisessa.
Toimintaohjelmaan sisältyy kaiken kaikkiaan 22 hanketta. Hanke, joka on julkisuudessa ollut eniten esillä, on rakennusalaa koskeva lainmuutos. Syksystä alkaen otetaan käyttöön pakollinen kuvallinen henkilötunnistekortti sekä Verohallinnon ylläpitämä rakennusalan veronumerorekisteri, josta jokainen voi tarkistaa, onko palvelun käyttäjän yksilöimä henkilö ja veronumero merkitty veronumerorekisteriin. Toimintaohjelma sisältää ehdotuksia talousrikollisuuteen liittyvän oikeudenkäyntiprosessin kokonaisajan lyhentämiseksi ja seuraamusjärjestelmän kehittämiseksi. Rikoshyödyn tuomitsemisessa sovellettavan käännetyn todistustaakan käyttöönottoa selvitetään ja ulosoton erikoisperintää vahvistetaan. Tämä voisi tarkoittaa, että jos henkilön on todettu syyllistyneen johonkin talousrikokseen, hänen olisi itse näytettävää, että hänen varojaan on saatu laillisella toiminnalla. Myös jokainen meistä on vastuussa harmaan talouden torjunnasta.Meidän on itse valittava vaihtoehtoja, jotka tukevat laillista työvoimaa ja vähentävät pimeän työvoiman käyttöä. Kotitalousvähennys on hyvä apuväline tässä valinnassa. Sillä tavalla voidaan kannustaa rehelliseen yrittäjyyteen, kun ostetaan esimerkiksi kotitalous- ja hoitotyöpalveluja, asunnon kunnossapitotöitä tai tieto- ja viestintätekniikkalaitteiden asennustyötä. Tämä tukee valtiontaloutta mm. vähentämällä pimeää työvoimaa. Siksi hallitus tukee tätä järjestelmää..
Toimintaohjelmalla hallitus haluaa vähentää rikoksentekomahdollisuuksia, korottaa kiinnijäämisriskiä ja lisätä viranomaisten reagointivalmiutta harmaan talouden paljastamisessa. Joidenkin arvioiden mukaan poliisin tietoon tulee vain noin 10 prosenttia kaikesta talousrikollisuudesta. Meidän on ehdottomasti pyrittävä nostamaan tätä lukua. Uskon, että niillä panostuksilla, jotka nyt teemme poliisin, syyttäjälaitoksen, tuomioistuinten ja ulosottolaitoksen toimintaan, edellytykset tähän lisääntyvät.
Talousrikollisuuden torjuntaohjelmassa ehdotettujen toimenpiteiden tavoitteena on estää 300-400 miljoonan euron vuosittaiset verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen menetykset. Talousrikosoikeudenkäyntien kokonaiskeston lyhentäminen on tärkeä tavoite hankkeessa. Tähän pystytään vaikuttamaan erityisesti esitutkintaviranomaisten ja syyttäjien tiiviimmällä yhteistyöllä ja resurssien oikealla kohdentamisella. Muun muassa oikeudenkäyntien nopeuttamiseksi ja kustannustehokkuuden lisäämiseksi joudumme kyllä ennen pitkää myös arviomaan, olisiko meidän Suomessa siirryttävä kansainvälisesti yleisesti käytössä olevaan järjestelmään, jossa syyttäjäviranomainen johtaa esitutkintaa.
Kolumni Pohjalaisessa ja Pietarsaaren Sanomissa 29.1.2012
