Turvallisuuspolitiikan mannerlaatat liikkuvat

Kolumni julkaistiin Ilkka-Pohjalaisessa 19.3.

Kaksi vuotta sitten maahamme julistettiin poikkeusolot. Itsepäisestä Covid-19-viruksesta tuli kutsumaton vieras moneksi vuodeksi eteenpäin Suomessa ja maailmalla. Olemme kaikki kokeneet kovia koronan aikana. Emmekä olleet vielä ehtineet jättää tätä kriisiä taaksemme, kun Putin ja Venäjä paiskasi meidät jo seuraavaan kriisiin.

Putin toi sodan Eurooppaan, kun Venäjä 24. helmikuuta hyökkäsi Ukrainaan. Venäjän toiminta on niin brutaalia ja häikäilemätöntä, että emme ole nähneet vastaavaa toisen maailmansodan jälkeen. Yli kolme miljoonaa ihmistä pakenee nyt kotimaastaan, suurin osa heistä on naisia ja lapsia. Sodan kylmät kasvot näkyvät päivittäin tv-ruuduissamme ja sosiaalisessa mediassa.

Venäjä ja ainoastaan Venäjä kantaa vastuun siitä kaikesta julmuudesta, joka kohdistuu nyt Ukrainaan ja sen kansalaisiin. Voin pahoin katsellessani, kun Venäjän ulkoministeri kieltää heidän aloittaneen sodan. On vaikea ymmärtää, että totuutta voi vääristellä niin totaalisesti, kuin Venäjä nyt tekee. Tämä on sotapropagandaa ja tätä sotapropagandaa syötetään omalle kansalle. On tärkeä muistaa, että Venäjän kansa ei käynnistänyt tätä sotaa. Putin käynnisti sen. Tiedän, että moni venäläistaustainen Suomessa voi hyvin huonosti sodan takia.

Pari viikkoa sitten osallistuin EU:n oikeusministereiden kokoukseen Brysselissä. Totesin siellä, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vakava rikos kansainvälistä oikeutta vastaan, mutta se on myös hyökkäys koko Euroopan turvallisuutta vastaan. Oikeusministerit osoittivat yhdessä tukensa kansainvälisen rikosoikeustuomioistuimen ICC:n käynnistämälle tutkinnalle Ukrainan alueella epäillyistä sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan. 
 

Sanktiot Venäjää kohtaan ovat johtaneet ruplan vapaaseen pudotukseen. Samalla öljyn hinta on noussut pilviin. Tämä johtaa ongelmiin monelle suomalaiselle ja esimerkiksi jo kovia kärsineelle maaPuheetoudellemme, mutta myös kuljetusalalle.

Olen todella iloinen, että hallitus tällä viikolla päätti kotimaisen elintarviketuotannon tukemisesta noin 300 miljoonalla eurolla. Maanviljelijä tarvitsee nyt kaiken tuen. Kyse on kotimaisesta ruoantuotannosta ja sen turvaamisesta. On tärkeää, että huolehdimme maaPuheetouden toimintaedellytyksistä Suomessa, että annamme tulevaisuudenuskoa maanviljelijöille ja että huolehdimme siitä, että kevätkylvöt voidaan aloittaa ajallaan. On kansallisen edun mukaista, että olemme omavaraisia.

Meidän täytyy myös päästä irti venäläisen energian riippuvuudestamme. Fennovoiman hanke Pyhäjoella ei tule etenemään hallituksen pöydälle tällä hallituskaudella.  

Jokainen ministeri tietää, että nyt on tosi kyseessä ja Suomella on monta tärkeää päätöstä edessään. Ukrainan sodalla tulee olemaan pitkään ulottuvat seuraukset. Meidän kaikista tärkein tehtävämme on varmistaa Suomen ja suomalaisten turvallisuus nyt, huomenna ja pitkällä tähtäimellä. Kukaan ei saa viedä meiltä maamme itsenäisyyttä, suvereniteettia ja itsemääräämisoikeutta. Hallitus antaa siksi nopealla aikataululla selonteon eduskuntaan. Tähän selontekoon sisältyy analyysit uudesta turvallisuuspoliittisesta tilanteesta ja erilaisista vaihtoehdoista. Ylen kyselyn mukaan 62 % suomalaisista kannattaa nyt Nato-jäsenyyttä. Nämä historialliset luvut ovat selkeä viesti meille päättäjille.

RKP on jo pitkään puhunut Nato-jäsenyyden puolesta. Laaja ja aktiivinen keskustelu on nyt tervetullut. Tästä keväästä tulee ratkaiseva. Kyseessä on meidän ja koko Euroopan tulevaisuudesta ja turvallisuudesta.

Anna-Maja Henriksson, oikeusministeri ja RKP:n puheenjohtaja